Rauhaniemen historiaa
Rauhaniemi on säilynyt tamperelaisten suosiossa jo vuodesta 1929.
Rauhaniemen kansankylpylä sijaitsee Romsinlahdessa, joka on saanut nimensä Käpylän ensimmäisen asukkaan K G Romsin mukaan. Rauhaniemeen oli tarkoitus rakentaa uimalaitos Mustanlahden uimalaitoksen kilpailijaksi 1920 luvun alkuaikoina. Kaupungin päätöksen jälkeen kylpylää päästiin rakentamaan 1920-luvun lopulla ja rakennukset valmistuivat 1929. Kylpylä rakennettiin virkistyspaikaksi, jossa uitiin ja otettiin aurinkoa.
Rauhaniemessä on ollut kylpylätoimintaa vuodesta 1929 lähtien. Alkuvaiheessa 1920-luvun lopulla kylpylälaitos oli aidoilla suljettu tila, johon pääsi maksamalla pääsymaksun. Tuolloin maksu oli 50 penniä aikuisilta ja 25 penniä lapsilta. 1930-luvulla aidat purettiin ja pukukoppeihin pääsi ilmaiseksi.
Alussa kylpylän toiminnasta vastasivat TaTU ja TaUS (Tampereen Uimaseura) vuorovuosin mutta 1960 luvulta TaTU on vastannut Rauhaniemen hoidosta yksin. Siihen aikaan toiminnassa oli myös 1908 valmistunut Palomäen uimalaitos, jota uimaseurat myös hoitivat vuorovuosin (1925 lähtien).
Rauhaniemen kansankylpylään rakennettiin sauna vuonna 1957, samoihin aikoihin kun Pyynikin uimahalli valmistui. Saunasta tuli suosittu ja uintikautta saatiin pidennettyä syksylle asti. Myöhemmin saatiin lämpimät pukutilat, jolloin alkoi talvinen avantouintiharrastus. Rauhaniemen rannoilla ovat useat tamperelaiset oppineet uimataitonsa.
Nykyisin TaTU on tehnyt Rauhaniemen kansankylpylästä vuokrasopimuksen Tampereen kaupungin kanssa ja seura huolehtii ympärivuotisesti saunan hoidosta sekä kesäaikana myös kioskista ja ranta-alueen siisteydestä. Kesällä koulujen lomaikana toimivaa kioskia hoitavat nuoret, palkattuina työntekijöinä. Kaikki Rauhaniemen tuotto menee seuramme tukemiseen.
